Pellessä oli jo aiemmin havaittu pientä alakuloa ja aristusta hännässä, mutta emme osanneet arvatakaan, miten kurja oli hänen tilansa. Häntä oli turvonnut ja yhtenä iltana se osoittautuikin mätäpaiseeksi, joka poksahti. Tai Lauran sanoin "paukahti", mikä kyllä sai aikaan minussa aivan erilaisen mielikuvan kuin mitä tilanne oikeasti antoi ymmärtää:D Verta valui ja kurjaa oli, mikä sai Pellen hakemaan lohtua ja turvaa kaikista, jopa Tapiosta.
Seuraavana päivänä pääsi Pelle eläinlääkäriin. Oli kuulemma ihana henkilökunta tuossa Pirkkalassa sijaitsevassa paikassa. Siellä hoisivat Pellen kuntoon. Oli ikävännäköinen puremahaava hännässä, joka oli sitten päässyt tulehtumaan. Pelle sai kunnon lääkkeet kipujensa lievitykseksi ja kaiken lisäksi nöyryyttävän mutta välttämättömän kaulurin päähänsä. Nyt on ulkoilukielto parin viikon ajaksi, mikä varmasti Pelleä kismittää.
 |
| Muistutus pojille eteisen ovessa. |
Kuten kuvasta näkyy, on haava aika nastynnäköinen. Onneksi kaljuksi ajeltu hännäntyvi on samaa sarjaa Pellen posliinisen intiimialueen kanssa. Sekin voi kuulemma johtua virtsakivistä, että kissa nuolee alavatsaansa niin kovin, että karvat lähtee. Sekin selvinnee tarkemmin labratuloksista myöhemmin.
Mutta ajatella, että paikassa, jota lintukodoksi luulimme, tapahtuu tällaista. Kauan meni ennenkuin ulkoilun vaarat ilmenivät näin konkreettisella tavalla. Toivottavasti jatkossa Pelle saa ulkoilla ilman suurempia haavereita ja uhkaavia tilanteita, samoin Piitu.
Loppuun vielä kuva Pellestä kaulurissaan. Kiitokset Lauralle kuvamateriaalista ja tilannepäivityksistä, jotka pitivät minut tilanteen tasalla Turussa ollessanikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti