Joogahippikommuuni

Ainahan on tapana vuoden vaihtuessa tehdä lupauksia terveellisempään elämään pyrkimisestä. Vuosi vaihtui jo puolitoista kuukautta sitten, mutta myöhäisherännäisinä on meilläkin herätty viimeaikoina kehonhuollon tärkeyteen. On hankittu jos jonkinlaisia ulkoiluvarusteita ja Laura on alkanut reippaasti kävellä töihin ja takaisin, minä olen lopettanut karkin syönnin (toistaiseksi) ja Tapio on ollut kolme viikkoa polttamatta. Viime viikolla Aamulehden Hyvä elämä- osiossa pisti silmään kolmiosainen joogaa käsittelevä juttusarja, joka alkoi yksityiskohtaisella opastuksella aurinkotervehdykseen. Nyt tuli sarjan viimeinen osa, jossa oli hyviä venytysohjeita.

Pojilla oli lauantaina rankka puiden kaato-operaatio Valkeakoskella, minkä seurauksena paikat olivat tietenkin kokeneet kovia siinä runkojen ja lautojen raahaamisessa. Venyttely tuli siis tarpeeseen, joten Aamulehden juttu tuli kuin tilauksesta. Ville alkoi lukea ohjeita pojille juuri sellaisella rauhallisella rentoutuskasettiäänellä. 

Kissaharjoitus. ”Asetu matolle nelinkontin. Polvet ovat lantion levyisessä, kädet hartioiden levyisessä asennossa. Uloshengityksellä tuo "häntä koipien väliin", vedä napaa kohti selkärankaa ja anna selän pyöristyä" "Sisäänhengityksellä nosta "häntä pystyyn", anna selän painua notkolle ikään kuin aalto kulkisi selkärangan läpi." Tapion kehosta kuuluu rusahdus.

Minä: Oiiiiiiii, kuului kunnon rusahdus selästä.

Tapio: Se tuli kädestä.

Seuraavana vuorossa alaspäin katsova koira. ”Aseta jalat lantion, kädet hartioiden leveydelle."

”No ei oo juurikaan eroo”, Pekka toteaa kontillaan.

"Pidä niska rentona ja työnnä käsillä selkä pitkäksi. Kuvittele, että kehosi muodostaa vuoren huipun. Koukista polvia vuorotellen vuorohengityksillä ikään kuin kävelisit paikallasi”, Ville lukee. Pojat ähisevät lattialla pyllyt pystyssä asenossa, jonka tulisi venyttää pohjetta.

Pekka: ”Tuntuu lähinnä kyllä tossa kaulan seudulla."

Kobra. ”Asetu matolle vatsallesi. Tuo kämmenet olkapäiden alle, vedä hartioita taakse- ja alaspäin. Pidä kyynärpäät lähellä kylkiä. Sisäänhengityksellä käännä katsetta eteenpäin. Nosta päätä ja rintakehää ylös, mutta älä työnnä käsillä. Pidä jalat ja pakaralihakset rentoina.”

Tapio: ”Miten se on muka mahdollista.”

Pekka: ”Taas sattuu kaulaan.”

Harjoitukset jatkuivat ja hienosti pojat niistä suoriutuivat.

Tapio ja Pekka joogan hurmassa kohdassa 5: Jalat seinää vasten. Vapaita seiniä ei ollut saatavilla.

 *****

Sitten terveellisen joogailun vastapainona maisteltiin koko perheen voimin alkoholijuomia, nyt kun Pekkakin on saanut päätökseen yhden vuoden juomattomuutensa. Tuntui ihan oudolta katsella Pekan juomista, kun oli niin tottunut siihen, että Pekkalle ei alkoholijuomia tarjoilla. Välillä oli tunne, että pitäisi syöksyä Pekan ja lasin väliin, kunnes sitten muisti taas, että niin se vuosihan tuli jo täyteen. 

Raskaan päivän päätteeksi ja viskin maku suussa jutut olivat myös sen mukaiset. Tapio vakuuttui joogaamisen hyödyllisyydestä ja oli sitä mieltä, että nyt sitten jokainen aamu alkaa auringotervehdyksellä. ”Tuleeko susta sellainen joogahippi!?”, minä innostuin. ”No ei kai se musta hippiä tee, jos joogaan, enhän mä nyt muuten oo yhtään hippi.” ”Niin et ollenkaan, muuten vaan tollainen parrakas pitkätukka puuartesaani, joka asuu kommuunissa”, Laura naureskelee. ”Niin ja, jonka tyttöystävä opiskelee kestävää kehitystä”, lisää Pekka. 

”Ja mun suurin huoli tällä hetkellä on se, että komposti on täynnä”, Tapio naurahtaa itseironisesti.

Välillä kaikki uppoutuvat omiin ajatuksiinsa. Jossain vaiheessa Laura kysyy, että ollaanko me koskaan ajateltu mistä tulee sanonta tupen rapinat ja, että hänkin vasta ihan viimeaikoina on sen saanut tietää. Yhteistuumin toteamme, että puukkoihin se jotenkin liittyy ja tuppeen. ”Mä oon aina jotenkin ajatellut, että se liittyy jotenkin tukistamiseen tai tukkapöllyyn”, Ville kertoo. ”Ai niinkuin tupéen-rapinat?”, minä vitsailen. ”Ja sitten rapisee, kun sillä tupeella läimitään lapsia”. ”Tai sitten se rapina lähtee siitä, kun se tupee revitään päästä, jossa se on kiinni tarranauhalla”, Tapio innostuu.

Ei vitsi näitä juttuja!

-Heta-