Välillä tulee havahduttua siihen, miten kommunikoi eläinten kanssa. Yleinen trendihän on yleensä se, että puhe muuttuu lässyttäväksi ja korkeaksi eli puhut kuin joku vähä-älyinen. Ihan mielenkiintoista olisi tietää, miten esimerkiksi meidän kissat sen kaiken kokevat ja siksi pohdimmekin Lauran kanssa eri tilanteita siltä kantilta kuin itse olisimme Pellen tai Piitun asemassa.
1. Olet päiväunilla ja joku tulee hipelöimään sinua kesken kaiken. Todella vittumaista.
2. Aina, kun sinut huomataan, joku huutaa nimeäsi ja kiinnittää kaiken huomionsa sinuun. Laurrra! Lauraaaa! Tuu tänneeee! Aika painostavaa hei.
3. Hetkenä minä hyvänsä joku voi kaapata sinut syliinsä. Tämä nyt on sentään joskus ihan mukavaa.
4. Kun menet keittiöön ja olet aikeissa syödä, joku kommentoi: Taasko sä syöt!? Justhan sä sait ruokaa. Ei Heta koko ajan voi vaan syödä.
5. Joku kommentoi ulkonäköäsi: Onko sulla vähä löysää mahassa, heh heh. Vähän oot kyllä pullukka. Eikä sekään vielä riitä vaan samalla mahaasi vielä löllötellään.
6. Olet juuri peseytynyt ja joku tulee lähmimään sinua likaisilla näpeillään.
7. Olet juuri sukinut kampauksesi ojennukseen ja joku tulee pörröttämällä sotkemaan sen. Kiitti vaan, nyt joudun aloittamaan kaiken alusta.
8. Joku nauraa tuherosi/tai sen puutteen kustannuksella. Tämä on jo melko musertavaa.
9. Aina, kun sanot jotain, se toistetaan. Tosi lapsellista.
Kyllä, kissat vihaavat meitä. Niin vihaisin minäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti