Muutoksia

Kimppa-asumisessa on paljon kivoja asioita, kuten täällä bloginkin puolella on käynyt ilmi, vaikka se tarjoaakin kaiken sen ruusuilla tanssimisen keskellä myös haasteita. Tällä tavalla itse aitiopaikalta seuranneena oppii jatkuvasti uutta ihmisten kanssa elämisestä ja se tuntuu herättävän paljon ajatuksia ja tuntemuksia itsessä. 

Näin asuessa on täytynyt asennoitua siihen, ettei voi itse kontrolloida kaikkea. Koko talo elää omaa elämäänsä ja tavarat vaihtavat paikkaansa eikä kannata edes kuvitella siivoavansa siksi, että on sitten kiva tulla puhtaaseen kotiin parin päivän kuluttua. Sama pätee myös ympärillä oleviin ihmisiin. Hekin elävät omaa elämäänsä ja varsinkin näin nuorina ehtii tapahtua kaikenlaista lyhyessä ajassa. Elämäntilanteet muuttuvat, tulee uusia ihmissuhteita ja vanhoja päättyy, työt vaihtuvat tai loppuvat kokonaan, on menoja ja kaikenlaisia juttuja ja kaikki nämä koskevat jossain määrin välillisesti myös muita saman katon alla asuvia. Saa siis varautua siihen, että ympäröivä maailma muuttuu jatkuvasti itsestä riippumattomista syistä. Samalla miettii omaa suhtautumistaan näihin muutoksiin ja yrittää sopeutua niihin.

Tekeehän se elämästä äärimmäisen mielenkiintoista, kun koskaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu tai kuka ilmestyy paikalle ja kenen kanssa. Paljon pyörii ympärillä ihmisiä, tuttuja ja uusia naamoja, mikä on tavallaan ihan hauskaa. Ehkä se on vain merkki vanhenemisesta, mutta luulen, että kaikki nämä lukemattomat muuttujat elämässä käyvät raskaiksi jossain vaiheessa. Sitä alkaa kaipaamaan kaaoksen keskelle seesteisyyttä ja pysyvyyttä ilman niin monia liikkuvia osia, joille itse ei mahda mitään.

Sekin tietenkin riippuu ihmisestä itsestään miten asiaan suhtautuu. On ihmisiä, jotka nauttivat täysin siemauksin elämän yllätyksellisyydestä ja, joille ennalta-arvattavuus tarkoittaa tasaisen tappavaa. Ja on ihmisiä, jotka ovat tottuneet toisenlaiseen elämään eivätkä ehkä osaa etääntyä tarpeeksi ympäröivästä ja siksi elävät tunteella niin omat kuin muidenkin elämät, mikä voi kuormittaa henkisesti.

Kimppa-asuminen on omalla tavallaan melko haastava asumisen muoto, joka ei varmaankaan sovi kaikille eikä ehkä suurimmalle osalle ikuisesti. On annettava muille tilaa ja mahdollisuus elää omaa elämäänsä, mutta samalla sopeuduttava ympäröiviin muutoksiin. Tähän asumiseen oleellisesti kuuluu se, että ihmiset eivätkä ole ainakaan tiettyyn pisteeseen asti tilivelvollisia toisilleen tekemisistään, joten henkistä joustoa tarvitaan. Kun tämä härdelli päättyy, voi olla joko todella omituista tai sitten tulee saavuttamaan syvän rauhan.