Tapio, Laura ja minä vietimme viime viikonloppua kolmistaan
Pekan ja Villen ollessa Pieksämäellä heittämässä keikkaa. Ei ollut tullut käytyä piiiitkään aikaan
Tampereen kirppareilla, joten lauantain missiona oli vierailla PLT kirpputorilla
Kalevassa. Sehän oli vallan mahtava paikka ja mukaan tarttui yhtä sun toista! Laura
löysi farkkutakin ja sellaisen ihanan punaisen roikkuvan korihärpäkkeen vessaan.
Minä ostin boleron ja kengät. Ja Tapion mukaan tarttui lämpöpuhallin(?), matto,
auton lämmitysajastin, pyöräteline ja olikohan vielä muuta. Mutta mahtavin löydös
oli kuitenkin valaisin, jota itse asiassa lähdimme vähän etsiskelemäänkin keittiön
karmean loisteputkivalaisimen rinnalle.
Keittiömme on nähkääs käymässä läpi pienehköä vaiheittaista muodon
muutosta ja nyt huomion kohteeksi on joutunut tilan hieman liian laitosmainen
valaistus, joka on kaukana kaipaamastamme kotoisasta tunnelmasta. Siksi tämä
valaisinlöydös osui tiellemme kuin tilauksesta. Sellainen öljylamppuhenkinen,
siis erittäin tunnelmallinen. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Tapion ja
Lauran kasvoilta en tätä samaa tunnetta tosin pystynyt välittömästi lukemaan.
Tai sitten heidän innostuksensa oli sen verran hillitympää omaan ”ihana, siis IHANA valaisin!!” reaktiooni
verrattuna. Oli miten oli, hetken jankattuani sitä miten ihastuttava ja sopiva
valaisin olisi heidän eli meidän keittiöömme sain heidät sen verran
vakuuttuneiksi, että poistuimme kassan kautta valaisin mukanamme. Hahaa ei
palautusoikeutta! Koko päivän saatoin vähän väliä ilmaista ihastukseni
sanomalla ”mä en kestä miten hieno toi on”,
vaikka ostopäätös oli jo tehty eikä ketään tarvinnut enää vakuuttaa valaisimen
erinomaisuudesta. Tästäkin huolimatta halusin tehdä varsin selväksi kuinka
tyytyväinen olin löydökseemme.
Tapion toimesta saatiin myös uusi ja käytännölisempi liitutaulu
*****
Sunnuntaina tulivat pojatkin jo kotiin ja sauna
lämmitettiin. Tarjolla oli glögiä ja joulutorttuja. Me naiset menimme ensin
saunaan.
Minä, joka en oikeastaan koskaan juo saunassa kaljaa, tai
kaljaa ylipäätään, huutelin Lauralle saunan lauteilta: onko siellä vielä olutta? Laura vastaa: on, tuonko? Minä: no tuo.
Siinä sitten saunassa heitettiin kiukaalle vettä ja
sihautettiin oluttölkit auki.
Minä: Ahhhh, löylyä ja
kaljaa!
Laura: Niinpä! Ja
pojat jäi tekee torttuja ja ripustaa pyykkiä.
Molemmat: Hahahahahha!-Heta-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti